Ajankohtaista

Aurinko ja lääkkeet

Monet lääkeaineet voivat aiheuttaa ihoreaktion auringon tai solariumin vaikutuksesta. Tavallisimmin valolääkeihottuman laukaisee UVA-säteily. Koska UVA-säteily läpäisee lasia, myös ikkunalasin läpi tuleva valo voi aiheuttaa iho-oireita. Useiden lääkkeiden samanaikainen käyttö vaikeuttaa reaktion aiheuttaneen lääkkeen löytymistä. Taustalla voi olla tietyn lääkeaineen ja auringon UV-säteiden haitallinen reagointi elimistössä, jolloin puhutaan fototoksisesta reaktiosta. Kyse voi olla myös allergiasta (fotoallergia). Fototoksinen reaktio on yleisempi ja se kehittyy yleensä nopeasti jo ensimmäisten lääkeannosten yhteydessä. Allerginen reaktio on harvinaisempi, ja se syntyy hitaasti ja pitkään jatkuneen lääkityksen myötä.

Jotkut lääkeaineet voivat aiheuttaa sekä fototoksisia että fotoallergisia reaktioita, joita on vaikea erottaa ulkonäön perusteella. Herkistyminen auringolle on yksilöllistä. Käytössä olevat muut kosmeettiset tuotteet voivat vaikeuttaa lääkkeen ja auringon yhteisvaikutuksen toteamista.

Fototoksisen reaktion oireita iholla:
• auringonpolttaman kaltainen jälki
• iho palaa auringossa normaalia herkemmin
• paikallinen punehtuma, joka rajoittuu tarkasti valoa saaneelle ihoalueelle
• iho pistelee, punoittaa ja rakkuloi
• kutina yleensä vähäistä

Fotoallergisen reaktion oireita iholla:
• ihottumaa esiintyy myös vaatteiden peittämällä ihoalueella
• iholla näppylöitä, turvotusta, paukamia ja ihottumamuodostelmia erilaisina yhdistelminä
• kutina yleensä voimakasta  

Herkistyneen ihon hoito

Jos iho on herkistynyt lääkehoidon aikana valolle, on tärkeintä välttää auringonottoa ja suojata iho vaatteilla. Ihoa hoidetaan kuten auringossa palanutta ihoa huuhtelemalla viileällä vedellä ja kosteuttamalla viilentävällä voiteella. Hydrokortisonivoide rauhoittaa ihon kutinaa. Tulehduskipulääkkeen (esim. ibuprofeeni) ja antihistamiinin (esim. setiritsiini) käyttö parin päivän ajan rauhoittaa yleensä tilanteen.

Lääkitystä, jonka epäilee olevan reaktion takana, ei tule lopettaa omin päin. Erityisesti pitkäaikaislääkityksen jatkamisesta tulee neuvotella lääkärin kanssa.

Kasvit, hajusteet ja säilöntäaineet

Psoraleeneja (valolle herkistäviä aineita) sisältävät kasvit voivat aiheuttaa valokosketusihottuman eli fytofotodermatiitin. Tällaisia ovat muun muassa mooseksenpalavapensas, tuoksuruuta, jättiläisukonputki, karhunputki, koiranputki sekä selleri ja lipstikka. Säilöntäaineista para-aminobentsoehappo (PABA) voi herkistää auringonvalolle. Tervan, myskin, ambran ja perunbalsamin tiedetään aiheuttaneen ihoreaktioita auringossa. Hajuvettä ei kannata laittaa valolle altistuvalle iholle, sillä hajuvesissä voi olla psoraleeneja.

Muuta huomioitavaa

Aknen hoidoksi käytettävä bentsoyyliperoksidia (esim. Basiron®) ei tule sivellä iholle kesäpäivänä, vaan ajoittaa käyttö yöksi. Estrogeeni- ja keltarauhashormoneja sisältävien lääkkeiden käyttö voi lisätä maksaläiskien ilmaantumista auringonoton yhteydessä. Hormonilaastari tulee pitää aina vaatteen alla, sillä UV-säteet vähentävät laastarin tehoa. Eräät lääkeaineet ohentavat ihon sarveiskerrosta, jolloin iho palaa auringossa tavallista helpommin. Tällaisia ovat suun kautta otettavat aknelääke isotretinoiini ja psoriaasilääke asitretiini. Myös ihon paikallishoidossa käytettävät retinoidit (adapaleeni, tretinoiini, tatsatoreeni) voivat aiheuttaa ongelmia. Psoriaatikoille ja autoimmuunisairauksia sairastaville annetaan ohjeet auringonvalon välttämisestä. Mikäli valmistaja ilmoittaa tuoteselosteessa lääkkeen herkistävän auringolle, suojautumisohjeita tulee noudattaa. Apteekista tai lääkäriltä saa lisätietoa lääkkeen mahdollisista yhteisvaikutuksista auringonvalon kanssa.

Lähde: https://www.allergia.fi/iho/iho-ja-aurinko/aurinko-ja-laakkeet/

Auringon valo koostuu näkyvästä valosta, infrapuna- eli lämpösäteilystä ja ultraviolettisäteilystä (UV-säteily). Aurinko on merkittävin UV-säteilyn lähde ihmiselle.

Ultraviolettisäteily on sähkömagneettista säteilyä, jota ihminen ei kykene aistimaan. UV-säteily jaetaan UV-A-, UV-B- ja UV-C-säteilyyn.

UV-säteily aiheuttaa ihossa punoitusta, palamista, ruskettumista ja ihon ikääntymistä. Ihon rusketus on ihon suojautumiskeino ja jo merkki ihon vaurioitumisesta. UV-säteily vaurioittaa ihon perimäainesta eli DNA:ta, ja vaurioituneet tai väärin korjaantuneet DNA-vauriot altistavat myöhemmin ihosyövälle.

UV-A-säteily tunkeutuu ihon syvimpiin kerroksiin ja ruskettaa ihossa olevaa pigmenttiä sekä aiheuttaa ihon ennenaikaista vanhenemista. Se läpäisee myös lasin. Auringon maanpinnalle pääsevästä säteilystä 90–99 prosenttia on UV-A-säteilyä.

UV-B-säteily polttaa ihoa. Se tunkeutuu ihon pintaosiin, ja sen vaikutuksesta iho paksuuntuu ja ruskettuu. Sen osuus on 1–10 prosenttia saamastamme auringon säteilystä. UV-B ei läpäise lasia.

UV-C-säteily on polttavin säteily. Se ei pääse maan pinnalle asti, sillä maapallon ilmakehän otsonikerros suodattaa sen. Sitä käytetään keinotekoisena esimerkiksi desinfiointilaitteissa.

Lue lisää: Otsoni, Ilmatieteenlaitos

Ympäristö vaikuttaa auringon UV-säteilyn määrään. Uimarannoilla ja vesillä sekä lumen vaikutuksesta auringon säteilystä heijastuu jopa 90 prosenttia takaisin. Pilviselläkin säällä iho voi palaa.

UV-säteilyn määrästä tiedotetaan kaikkialla maailmassa kansainvälisellä UV-indeksillä (UVI), joka ilmoittaa UV-säteilyn haitallisen määrän helposti hahmotettavina lukuina, välillä 0–20. Suojautumisen tarve haitallisilta UV-säteiltä alkaa, kun UVI on ≥ 3. Suomessa korkeimmat luvut mitataan normaalisti toukokuusta elokuuhun.

Lue lisää: Ultraviolettisäteily, Ilmatieteenlaitos

Ihmisten käyttäytymistottumukset vaikuttavat saatuihin vuotuisiin UV-annoksiin. Aurinkolomat ovat lisääntyneet 1970-luvulta lähtien, ja toisaalta ihmiset työskentelevät enemmän sisätiloissa, joten vaalea iho palaa herkästi talvilomalla etelän auringossa. Ulkotyöntekijöihin (kuten maanviljelijä, asfalttityöntekijä tai puutarhuri) kohdistuu keskimäärin nelinkertainen säteilyannos verrattuna sisätyötä tekevään.

Lähde: https://www.terveyskyla.fi/ihotautitalo/ihokasvaimet/ihokasvaimille-altistavat-tekij%C3%A4t/aurinko